Jouluisia kuvia

Innostuin aatonaatto aamulla noutamaan kameraan jalustan ja leikkimään hivenen kameran säädöillä. 

Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että Jouluaattona ei näyttänytkään ihan samalta enää. Saimme nimittäin punaisia joulukukkia useamman, joten kummasti sen seurauksena punainen väri lisääntyi ja tavarat vaihtelivat paikkaansa.

Meillä on aina tapana laittaa kuusen alle lahjat, joita saamme sukulaisilta. Ensimmäiset paketit lapset saavat jo avata aatonaattona. Kummasti helpottaa Pukin odotusta, kun on muutamia uusia juttuja joiden parissa touhata. Kuten arvata saattaa ensimmäisenä avataan ne jotka eniten vaikutavat leluilta :D

Saimme joulahjaksi upean tonttu- astiaston. Kyllä ruoka vain maistuu paremmalta, kun on upeat lautaset, joista sitä nautitaan.

Oikein tunnelmallita Tapaninpäivää sinulle!

Joululahja :D

Minä sain viime jouluna kahdelta ihmiseltä lahjakortin Pentikkiin. Sukuni on siis huomanntu rakkauteni kyseiseen liikkeeseen. Ihastumiseni Pentikkiin johtuu oikeastaan kahdesta asiasta. Minä tykkään suuresta osasta heidän tuotteitaan lisäksi minulle todella tärkeä asia on se, että Pentikin keramiikka valmistetaan Posiolla siis ihan Suomessa :D Ostamalla Pentikin keramiikkaan tuen samalla minulle tärkeitä arvoja.

Tämä Pioni- sarjan lautanen oli kuin tehty meidän olkkarin pöytää varten. Olen jo pidemmän aikaa etsinyt siihen sitä jotain, jonne voisin laittaa kynttilöitä palamaan. Eilen kävin sitten Pentikin ystävänpäivämyynnissä ja kuinkas sattuikaan kyseinen lautanen oli ihan tuntuvassa alennuksessa. Ostopäätös oli heti valmis. Jos jokus kyllästyn tähän olohuoneessa, niin ainahan voin sen ottaa ihan tarjoilulautaseksi keittiöön :)

Meidän olkkarissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia rempan jälkeen. Tyynynpäälliset ovat vaihtuneet syksyisempiin ja sohvan suojaksi olen viritellyt puuvillaiset torkkupeitot.

Kynttilätkin vaihtuivat vaaleanpunaisiin. Olen jo pitkään etsinyt liiloja kynttilöitä, mutta en ole vielä ainakaan onnistunut sellaisia löytämään. Jatkan etsimistä siis :)

Pienet asiat

Lapset tupsahtivat tiistaina koulusta kotiin kera ruusujen. Heillä oli ollut paikallinen Talent- show ja kaikki esiintyjät olivat saaneet palkkioksi ruusut. Kotona ruusut ojennettiin minulle :) 

Pojanviikarit eivät varmaan ymmärtäneetkään kuinka hyvä mieli minulle tulikaan. Ruusujen saaminen kun on ainakin meikäläiselle todella harvinaista.

Ainoaksi ongelmaksi muodostui maljakoiden puute. Tai tunnustetaan ei ehkä niinkään puute vaan olin laittanut yhden ruusun maljakon erittäin hyvään talteen... Onneksi vastaan tuli vanha pihalta löydetty pullo. Hyvältähän ruusu näyttää aina, oli se sitten maljakossa tai pullossa.

Taas on maalailtu

Olin jo pitkään etsinyt kunnostettavaksi sopivaa klaffikaappia. Etsintäni tuotti tuloksen ja ostin tämän yksilön vain valokuvien perusteella. Kun sain sen oman auton perästä pois, melkein jo hirvitti...

Yksi jalka oli irti, klaffi repsotti, lipasto oli todella likainen ja pahin kaikesta...

Klaffin sisäpintaa oli käytetty ilmeisesti askarteluun, tässä kuvassa olen isoimmat liimatahrat irroitellut puukolla ja hionut ja hionut... Siltikin kuva kertoo karua kieltään... Pinnassa oli paljon myös tussitahroja, jotka optimistisesti luulin saavani maalilla piiloon. Juu-u ehkä unelmissa ;) Pohjamaalauksen yhteydessä tajusin, että tussilla onkin taipumus tulla maalista läpi, joten ei muuta kuin hiomaan uudestaan... Onneksi minulla on sähkökäyttöinen hiomahiiri, käsipelillä olisin varmaan jo luovuttanut.

Kaappi maksoi itsessään 60 euroa, maksoin lisäksi kuljettamisesta 15 euroa ja nupit maksoivat 12 euroa. Tällä kertaa maali ja sudit löytyivät itseltä, joten ei tästä kovin kallis kaappi tullut :) Aikaa tietenkin paloi tuhottomasti, mutta sitähän ei lasketa.

Mies korjasi klaffinkiinnitykset, joten nyt on kaikki kunnossa. Tällä hetkellä minulla on oma työhuone, mutta tiedän, että tulee sekin aika, kun joudun työhuoneesta luopumaan, joten tämä palvelee sitten siinä vaiheessa työpisteenä.

Vielä lähikuva nupeista, tilasin ne täältä.

Tässä vielä kuva miltä nurkka näytti aikaisemmin, kun siellä oli vielä olkkarin vanhaa kalustoa :) Pakko tunnustaa, että ehdin jo tottumaan tähän ruskeaan palaan vaaleassa olkkarissa. Kun sain uuden kaapin paikalleen, tuli sellainen tunne, että olisiko sittenkin pitänyt maalata ruskeaksi :D

Viirinauha

Meidän olkkarin nurkassa majailee tällainen möhkäle :) Aikanaan äitini leipoi sillä todella isoja leipäsatseja, mutta nykyisellään käytämme lähinnä takkaa ja sitäkin aika harvakseltaan. Takan vasemmalla puolella näkyy vanhaa palahyllykköä, joka on paikallaan vain tilapäisesti. Siihen paikalle on nimittäin kovasti etsinnässä vanhanajan klaffipiironki :) Sellaisen kun jostain löytäisi niin olisin  onnellinen.

Monessa blogissa olen vuosien saatossa ihaillut toinen toistaankin kauniimpia viirinauhoja, mutta minulla ei oikein ole ollut omasta mielestäni sopivaa paikka viirinauhalle. Nyt aikani katseltua harmaata möhkälettä idealamppu syttyi päässäni. Siinähän sitä olisi oiva paikka viirinauhalle :) Tämän tekeminen ei sujunut ihan niin kuin elokuvissa, mutta silti minusta ihan tuntuu, että meidän terassikin saattaisi tykätä viirinauhasta :D Taidanpas ryhtyä leikkelemään kankaita... 

Kurkistus olkkariin

Meidän olkkari on vihdoin valmis. Okei myönnetään, myönnetään, muutama lista on vielä naulaamatta paikalleen, mutta eikös se olekin ihan tyypillistä ;) Sohvat ovat valkoista nahkaa, katsotaan nyt kuinka kauan ne pysyvät valkoisena. Hivenen jännittää... Seinällä oleva ryijy on äitini tekemä ja se on yksi harvoista asioista jotka pysyivät mukana muutoksen jälkeenkin.

Hih, ei muuten tämä sivupöytä ole enää tyhjä, jotenkin kummasti siihenkin on jo tavaraa kertynyt. Otin tämän kuvan jo alkuviikosta :D

Tämä tuoli on jurvalaista käsityötä ja olen luvannut miehelleni, että en luovu tästä koskaan. Sen verran oli kallis hankinta aikanaa, että en olisi tainnut tätä saada ellen olisi moista lupausta tehnyt :D Mutta tykkään kyllä siitä vieläkin, mukavasti luo särmää valkaistuneen olohuoneen keskelle. Ja on olkkarissa muutakin ruskeaa, vaikka näihin kuviin ei nyt sitä näkyviin tullutkaan.

Tämä oli ainut kuva jonka löysin pikaisesti meidän vanhasta olkkarista... Tämä kuva on samasta nurkasta, kuin missä tuoli on nykyään. Meillä oli ennen kaikki kalusteet tummanruskeita ja voimakkaasti kellastunut mäntypaneelikatto ja parkettilattia.

Vanhempani muuttaessaan pois jättivät meille omat kalusteensa (15 vuotta sitten) ja nyt oli aika tehdä iso muutos. Olemme toki jotain muutoksia tehneet aikaisemminkin, mutta isoin muutos tapahtui nyt.

Minä siis maalasin katon valkoiseksi, äitini kanssa tapetoitiin ja miehen kanssa laitettiin lattiaan laminaatti. Muutos oli kyllä hurja ja lopputulos huomattavasti enemmän minun näköinen. Ja jopa mieheni myöntää, että olohuone on nyt parempi. :D Eli olemme tyytyväisiä kaikki ;)